Ei aurinko milloinkaan laske

Vesivärikuvaelma avaruuden sektorista 41-gh-1b-8f

Sinisade

Metsästystaitojen harjoittelua

Panokseni jääkaappirunoudelle

15 pissaa lumella

Marras-kisu

Tämä herra on aika vaikea kuvattava kaikessa mustuaisuudessaan.

Hän lepäilee hieman

Hän lepäilee hieman enemmän

Hän rakastaa rajusti

Kolmas kerta toden sanoo

Keksintöjen maailma

Satunnaiskameliahaudukegeneraattori

Saippuamarjakasvifotonidistribuuttori

Epäitseistän

Alkoi tuntumaan aivan väärältä.

Vastalause

Perunavallankumous

Mikä sua inspiroi?

Sellainen kysymys esitettiin minulle. Nytpä sen kerron:


Luonto. Se, kuinka kaikki loksahtaa kohdilleen ja toimii keskenään. Se, kuinka loputtomiin pienet yksityiskohdat tuntuvat jatkuvan.

Luonto-kategorian sisällä erityisesti inspiroi avaruus. Se, kuinka loputtomiin suuret asiat tuntuvat jatkuvan.

Valo ja sen oudot leikit. Vaikka se, miten revontulet tanssii taivaalla. Vaikka se, miten neonvalot heijastuu vesilätäkköön. Vaikka kaikki.

Eläimet. Voisin seurailla niiden elämää loputtomiin.

Lempeät ja omaa tietään kulkevat ihmiseläimet myös.

Surumielisyys. Oon aina saanut siitä irti tosi paljon. Etenkin kun puhutaan taideinspiksistä.