Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
3.4.2016
13.9.2014
26.8.2014
Paljastan housujeni sisällön
Nämä asiat kannan mukanani aina kun astun ovesta ulos. Aina.

![]() |
| Avainnippu. Se on kiinni punoksen ja karabiinihaan avulla toisessa vyölenkissä oikealla puolella ja laskeutuu oikean puolen reisitaskuun. Avainnipussa on kiinni myös pieni ledilamppu. |
![]() |
| Kännykkä. Mallia -kestää vettä ja iskuja-. Omassa pikkuisessa reisitaskussaan vasemmalla puolella. |
![]() |
| Lompakko. Koska markkinataloutta ei voi paeta. Vasen etutasku. (Tää ei oo kyl aina mukana, valehtelin.) |
![]() |
| Monitoimityökalu. Ennen kannoin taittoveistä, mutta tämä tuntuu paremmalta. Vyöllä, omassa kotelossaan. |
![]() |
| Monitoimityökalun kotelo. Koska monitoimityökalu. Vyöllä oikealla puolella oikean etutaskun kohdalla. |
![]() |
| Sytytin. Tuli on hieno asia ja se pitää saada aikaan joskus nopeasti. Oikea reisitasku. |
![]() |
| Tuubihuivi. Sää voi yllättää ja tämä toimii hienosti sekä pään, että kaulan lämmikkeenä. Vasemmassa reisitaskussa on hän. |
![]() |
| Noppa. Saatan mennä jahkailumoodiin. Jos järkeily tai intuitio ei osaa päättää, tämä auttaa hyvinkin nopeasti. Yleensä nopan päätöksen jälkeen tajuaakin, mitä todella halusi. Vasen reisitasku. |
Oikea etutasku jää aina tyhjäksi. Se on semmoinen hätävara.
21.1.2013
9.1.2013
Mikä sua inspiroi?
Sellainen kysymys esitettiin minulle. Nytpä sen kerron:
Luonto. Se, kuinka kaikki loksahtaa kohdilleen ja toimii keskenään. Se, kuinka loputtomiin pienet yksityiskohdat tuntuvat jatkuvan.
Luonto. Se, kuinka kaikki loksahtaa kohdilleen ja toimii keskenään. Se, kuinka loputtomiin pienet yksityiskohdat tuntuvat jatkuvan.
Luonto-kategorian sisällä erityisesti inspiroi avaruus. Se, kuinka loputtomiin suuret asiat tuntuvat jatkuvan.
Valo ja sen oudot leikit. Vaikka se, miten revontulet tanssii taivaalla. Vaikka se, miten neonvalot heijastuu vesilätäkköön. Vaikka kaikki.
Eläimet. Voisin seurailla niiden elämää loputtomiin.
Lempeät ja omaa tietään kulkevat ihmiseläimet myös.
Surumielisyys. Oon aina saanut siitä irti tosi paljon. Etenkin kun puhutaan taideinspiksistä.
26.12.2012
25.10.2012
Mitä teet?
Sellainen kysymys esitettiin minulle. Nytpä sen kerron:
Asun Vääksyssä. Täällä on ihan nättiä. Päijänne ja harjuja. Lahti on lähellä, siellä käyn toisinaan.
Opiskelen ammattikoulussa luonto-ohjaajaksi, tykkään siitä paljon. Opin erätaitoja ja luonnontuntemusta. Opin ohjaamaan ryhmiä luonnossa. Tulevaisuudessa jatkan tietäni ehkä erä-oppaaksi.
Aikaisemmin olin töissä ohjelmoijana. Se alkoi kuitenkin tuntumaan mälsältä, joten nyt teen vaihdosta. Monet ovat sanoneet, etteivät osanneet arvata minulle sellaista menneisyyttä.
Vapaa-ajalla teen taidejuttuja. Levitän värejä. Soitan kitaraa ja ruuvailen syntetisaattoreita. Otan kuvia kuolleista eläimistä ja kuralammikoista. Kun teen jotain taiteen piirissä kaikki tuntuu vähän merkityksellisemmältä.
Vahvistan lihaksiani, opettelen uimaan.
Vietän myös tietokoneella aika paljon aikaa. Pelaan pelejä. Katselen paljon videoita netistä. Eniten mua kiinnostaa tiede. Kosmologia ja evoluutio.
Enimmäkseen vietän aikaa yksin. Kävelen hitaasti ja katselen pitkään asioita.
Enimmäkseen vietän aikaa yksin. Kävelen hitaasti ja katselen pitkään asioita.
...sellaisia ainakin teen. Ehkä jotain muutakin toisinaan. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
























